Asiakkaanamme saat tunnukset OMAT NÄYTTEET -palveluun, joko tilaamalla ne etukäteen palvelun kirjautumissivulla olevasta linkistä tai automaattisesti ensimmäisen tilauksen yhteydessä. Palveluun kirjaudutaan selaimen kautta: et siis tarvitse erillistä sovellusta, vaan ainoastaan nettiyhteyden. Palvelussa on mahdollista tehdä lähetteet näytteille, jolloin säästyt paperien pyörittelyltä. Vastaavasti saat tulosten valmistumisesta viestin sähköpostiisi ja pääset katsomaan ja tarvittaessa tulostamaan raportin suoraan palvelusta. Voit myös ladata sovelluskaupasta maksutta käyttöösi ON-mobi sovelluksen.

OMAT NÄYTTEET -palvelu toimii siten myös kaikkien lähetteiden ja raporttiesi arkistona.

OMAT NÄYTTEET -palvelun yhteydessä on myös erillinen tarviketilausjärjestelmä, josta pääsee tilaamaan niin näytteenottotarvikkeita kuin -kalustoa.

Jos sinulla on kysymyksiä OMAT NÄYTTEET -palvelun tai ON-mobin käyttöön, otathan yhteyttä:
Katja Papinniemi
050 434 5271

Laboratoriomme sijaitsevat Kuopiossa, ja näytteitä meille voi toimittaa kolme tavalla:

1. Matkahuollon toimituksella / postitse
2. tuomalla näytteet suoraan laboratorioomme Kuopioon
3. tuomalla näytteet Vantaan toimipisteeseen

1. Matkahuollon lähetykset voi lähettää Kuopion Matkahuollon toimipisteeseen bussipakettina, määräasemana Kuopio (ei jako- eikä lähipakettina), mistä lähettipalvelumme toimittaa ne nopeasti laboratorioomme. Kysy tarvittaessa lisätietoja puh. 050 434 52711.

Jos haluat lähettää näytteet postitse, osoitteemme on:
Mikrobioni Oy
PL 1199
70211 Kuopio

 2. Näytteet voi tuoda Kuopion laboratorioomme, otamme näytteitä vastaan arkisin klo 8 – 18. Kiinteistön alaoven ollessa suljettuna, soitathan laboratorion numeroon 050 434 5271, niin tulemme noutamaan näytteet ovelta. Jos mikrobinäytteet halutaan viljeltäväksi näytteiden toimituspäivänä, tulee niiden olla laboratoriossa klo 14 mennessä.
Saapumisohje Kuopio

 3. Näytteet voi myös tuoda Vantaan toimipisteemme, olemme avoinna arkisin klo 8 – 16, jonka lisäksi näytteet voi jättää aulasta löytyvään näytepostilaatikkoomme tai G-talon aulapalveluun klo 17 saakka. Jos näytteet toimitetaan meille klo 15 mennessä, ovat ne seuraavana aamuna Kuopiossa.
Saapumisohje Vantaa

Näytelähetyksen mukana tulee olla täytetty tilauslomake sekä näytelomake tai tieto siitä, mikä näytteitä koskevan lähetteen numero on OMAT NÄYTTEET -palvelussa.

Mikrobionilla on OMAT NÄYTTEET -palvelun yhteydessä erillinen tarviketilausjärjestelmä, josta pääsee tilaamaan niin näytteenottotarvikkeita kuin -kalustoa.

Laboratorioomme voi ottaa yhteyttä soittamalla numeroon 050 471 8115 tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen laboratorio@mikrobioni.fi

Tarviketilaus on hyvä tehdä hyvissä ajoin ennen näytteenottoa, jotta tarvikkeet ovat varmasti oikeaan aikaan käytössäsi. Ajoittain esimerkiksi pumppujen ja keräinten varausaste on korkea, joten tässäkin pätee vanha viisaus: aikainen lintu madon nappaa.

CAS-numero on kansainvälinen kemikaalien tunnistenumerojärjestelmä, joka helpottaa kemikaalien ja yhdisteiden tunnistamista.

VOC-näytteissä yleisimmin havaittujen yhdisteiden CAS-numeroita löydät täältä.

Naftaleenia voidaan pitää kreosootin indikaattoriyhdisteenä, koska se on merkittävin kreosootista ilmaan haihtuva yhdiste. Asunnon ja muun oleskelutilan (mm. koulut, päiväkodit) osalta naftaleenin toimenpiderajaksi on säädetty 10 µg/m³, joka on tolueenivasteella laskettu pitoisuus ts. VOC-analyysin antama tulos sisäilmanäytteestä naftaleenin osalta. Toimenpiderajan ylityksenä pidetään myös naftaleeniin viittaavaa hajua huoneilmassa.  Asunnossa ei siis saa esiintyä kreosootin hajua, joka on hyvin tunnistettavissa oleva kyllästetyn ratapölkyn haju.

Viite: Asumisterveysasetus ja sen soveltamisohje, osa III.

qPCR-analyysi on nopea verrattuna perinteiseen viljelymenetelmään; tulos saadaan 2-3 työpäivässä, kun viljelymenetelmän tulosta odotellaan 2 viikkoa. Nopeus on eduksi esimerkiksi korjaustöiden aikana, kun tarvitaan nopeasti tieto vaikkapa mikrobivaurion laajuudesta purkutöistä päätettäessä. qPCR-menetelmä toteaa näytteestä sekä elävät että kuolleet mikrobit, joten sillä voidaan löytää myös vanha, kuivunut vaurio. Toisaalta qPCR-menetelmällä (käytettäessä valittua menetelmäpakettia) ei saada tarkempaa lajistoa selville, joten jos lajiston määritys on syystä tai toisesta tärkeä, kannattaa valita viljelymenetelmä.

Kyllä voi. Asumisterveysasetuksessa todetaan seuraavasti: ”Rakennuksen mikrobikasvun arviointiin voidaan käyttää laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmän lisäksi myös muuta menetelmää, jos menetelmän luotettavuus on osoitettu 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla”. Tämä tarkoittaa käytännössä Ruokaviraston hyväksyntää. Mikrobioni on tällä hetkellä ainoa laboratorio Suomessa, jolla on akkreditointi ja Ruokaviraston hyväksyntä rakennusmateriaalien qPCR-menetelmälle, joten Mikrobionin menetelmää voi käyttää myös terveysvalvonnan näytteille.

Perusanalyysi tarkoittaa, että näytteestä tehdään kaikkia homeita ja hiivoja mittaava analyysi, Penicillium- ja Aspergillus-sukuja mittaava analyysi sekä Streptomyces-sukua mittaava analyysi. Rakennusmateriaalinäytteiden tuloksen tulkinta tehdään näiden analyysien perusteella (ilma- ja pintanäytteiden tuloksia ei toistaiseksi tulkita). Penicillium ja Aspergillus ovat yleisimmät sisäympäristönäytteissä esiintyvät homesuvut ja Streptomyces on yleisin sädesieni, eli aktinobakteerisuku.

Tämä on makuasia. Jos olet tottunut käyttämään suoraviljelyä, se on hyvä vaihtoehto. Näytettä tarvitaan suoraviljelyä käytettäessä hiukan enemmän, koska molempiin analyyseihin tarvitaan näytettä. Joten jos näytemäärä on hyvin pieni, voi olla turvallisempaa ottaa laimennossarjaviljely. Laimennossarjaviljely ja qPCR tehdään fyysisesti täysin samasta näytepalasta, koska esikäsittely on molemmille analyyseille samanlainen ja tämän vuoksi samaa näytesuspensiota voidaan käyttää molempiin analyyseihin. qPCR:n ja viljelyn tuloksia vertailtaessa laimennossarjaviljelyn etuna on juuri, että analyysit tehdään täysin samasta näytesuspensiosta, kun taas suoraviljelyyn otetaan oma osanäytteensä laboratorioon lähetetystä näytepalasta.

Molemmilla menetelmillä voidaan todeta mikrobikasvu rakennusmateriaalissa (elinkykyiset mikrobien määrät) ja tunnistetaan homeet viranomaisohjeistuksen mukaisesti. Suoraviljely on edullisempi ja usein riittävä menetelmä. Suoraviljelyllä tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa. Laimennossarjaviljelyssä vastaukseksi saadaan tarkka pitoisuus. Jos kohteesta on aikaisemmin analysoitu näytteitä, kannattaa valita sama menetelmä. Tulosten vertailu on tällöin helpompaa.

Akkreditointi ja Ruokaviraston  hyväksyntä liittyvät olennaisesti laboratorion laadunvarmennukseen. Asiakkaat, viranomaiset sekä alan toimijat voivat luottaa laboratorion akkreditoitujen ja/tai Ruokaviraston hyväksymien palvelujen laatuun ja tulosten oikeellisuuteen.

Laadunvarmistuksen keskeinen tekijä on, että laboratorio noudattaa työssään testauslaboratorioille standardissa ISO 17025 annettuja yleisiä laatuvaatimuksia (Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys, Yleiset vaatimukset).

Laboratorion pätevyyden arvioi Suomessa virallinen tarkastustaho, FINAS  akkreditointipalvelu (Finnish Accreditation Service). Arvioinnin myötä laboratoriolle voidaan myöntää akkreditointi. Se on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla voidaan todeta toimijan pätevyys ja menetelmän luotettavuus. Menettelyyn kuuluvat lisäksi FINAS:in vuosittain tekemät määräaikaisarvioinnit.

Asumisterveyteen liittyvissä, viranomaisten teettämissä tutkimuksissa edellytyksenä on, että laboratoriolla on käytettävälle menetelmälle Ruokaviraston hyväksyntä terveydensuojelulain (763/1994) nojalla. Perusteena hyväksynnälle tarvitaan FINAS:in jo myöntämä akkreditointi.  Yksinomaan Ruokaviraston hyväksyntää varten FINAS voi myös suorittaa kolmen vuoden välein arvioinnin laboratorioon. Ennen hyväksyntää Ruokavirasto voi lisäksi pyytää lausunnon kansalliselta asiantuntijalaboratoriolta (esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

TVOC määritetään standardin ISO 16000-6 mukaisesti. Standardi sallii FID:n eli liekki-ionisaatiodetektorin ja MSD:n eli massaselektiivisen detektorin käytön. Erilaiset laitteistot saattavat aiheuttaa eroja laboratorioiden tulosten välille. Yhdisteen omalla vasteella laskettujen tulosten välillä eroa ei ole, mutta tolueenivasteella laskettaessa eroja FIDin ja MSD:n välillä voi esiintyä. Mikrobionissa käytetään massaselektiivisellä detektorilla varustettua laitetta, joka mahdollistaa tuntemattomien yhdisteiden tunnistamisen, toisin kuin FID.

Aromaattisten hiilivetyjen yleisimpiä lähteitä ovat maalit, lakat, liimat ja liuottimet. Myös bensiini, pakokaasut ja tupakansavu sisältävät aromaattisia hiilivetyjä.

Alkoholeja saattaa emittoitua sisäilmaan esimerkiksi erilaisista puhdistusaineista, vesiohenteisista maaleista, liimoista ja tasoitteista. Erityisesti 2-etyyli-1-heksanolia ja muita C8-C10-alkoholeja syntyy muovimaton hajoamisprosessissa alkalisen kosteuden vaikutuksesta.

Alifaattisia eli suoraketjuisia hiilivetyjä esiintyy yleisimmin maaleissa ja liimoissa, ja niitä emittoituu myös polyuretaanista ja linoleumista.

Aldehydejä vapautuu sisäilmaan yleensä linoleumista, lastu- ja kuitulevyistä ja tasoiteaineista. Myös puutuotteet ja jotkin maalit saattavat emittoida joitain aldehydejä.

Glykoleita ja glykolieettereitä emittoituu sisäilmaan yleisimmin lattialiimoista ja -vahoista sekä vahanpoistoaineista. Myös jotkin kittausaineet saattavat sisältää glykolieettereitä. Näitä yhdisteitä käytetään myös kalvonmuodostajina vesiohenteisissa maaleissa.

Sisäilman terpeenit ovat yleensä peräisin puupohjaisista materiaaleista, ja niitä saatetaan käyttää myös hajuaineina siivousaineissa, ilmanraikastimissa ja erilaisissa kosmetiikkatuotteissa.

Orgaanisia happoja saattaa vapautua sisäilmaan linoleumista. Ne voivat olla peräisin myös alkydimaaleista tai puutuotteiden uuteaineista.

Pii-yhdisteitä käytetään yleensä saumausaineissa ja tiivistemassoissa. Myös kosmetiikkatuotteet kuten esimerkiksi hiuslakka saattaa sisältää pii-yhdisteitä.

Erilaisia estereitä käytetään yleisesti kosmetiikkatuotteissa ja erilaisissa kodin kemikaaleissa. Tähän ryhmään kuuluvaa TXIB:tä on käytetty erityisesti PVC-lattiapinnoitteissa.

Ketoneita saattaa vapautua sisäilmaan erilaisista kuitulevyistä ja liimoista. Puutuotteiden uuteaineet ja jotkin liuottimet saattavat myös sisältää tähän ryhmään kuuluvia yhdisteitä.

Pakkaa asbestinäyte tiiviiseen, suljettavaan pussiin (esim. Minigrip). Purista ylimääräinen ilma ulos. Taita pussi kahtia ja laita se toiseen minigrip-pussiin.  Numeroi pussit ja täytä näytelomake. Numeroinnin on vastattava näytelomakkeeseen merkittyjä tietoja.

Huom! Asbesti on syöpävaarallinen aine. Näytteiden lähettäjän vastuulla on, että  näytepussit säilyvät kuljetuksessa ehjänä ja ettei näytettä pääse missään tapauksessa leviämään. Näin ollen on tärkeää, että näyte myös otetaan mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavalla tavalla. Käytä tarvittaessa hengityksensuojainta ja suojakäsineitä.

Näytteenottoa koskevia ohjeita löydät kattavasti nettisivultamme https://mikrobioni.fi/palvelut/ohjeet-ja-lomakkeet/

Nettisivuiltamme voit myös tulostaa analyysitilaus- ja näytelomakkeet tai voit kirjata näytteet suoraan OMAT NÄYTTEET -palveluumme (kts. usein kysytyt kysymykset, kysymys 10).

Laboratoriomme sijaitsevat Kuopiossa, ja näytteitä meille voi toimittaa kolme tavalla:

1. Matkahuollon toimituksella / postitse
2. tuomalla näytteet suoraan laboratorioomme Kuopioon
3. tuomalla näytteet Vantaan toimipisteeseen

1. Matkahuollon lähetykset voi lähettää Kuopion Matkahuollon toimipisteeseen bussipakettina (ei jako- eikä lähipakettina), mistä lähettipalvelumme toimittaa ne nopeasti laboratorioomme. Kysy tarvittaessa lisätietoja puh. 050 434 5271.

Jos haluat lähettää näytteet postitse, osoitteemme on:
Mikrobioni Oy
PL 1199
70211 Kuopio

2. Näytteet voi tuoda Kuopion laboratorioomme, otamme näytteitä vastaan arkisin klo 8 – 18. Kiinteistön alaoven ollessa suljettuna, soitathan laboratorion numeroon 050 434 5271, niin tulemme noutamaan näytteet ovelta. Jos mikrobinäytteet halutaan viljeltäväksi näytteiden toimituspäivänä, tulee niiden olla laboratoriossa klo 14 mennessä.
Saapumisohje Kuopio

3. Näytteet voi myös tuoda Vantaan toimipisteemme, olemme avoinna arkisin klo 8 – 16, jonka lisäksi näytteet voi jättää aulasta löytyvään näytepostilaatikkoomme tai G-talon aulapalveluun klo 17 saakka. Jos näytteet toimitetaan meille klo 15 mennessä, ovat ne seuraavana aamuna Kuopiossa.
Saapumisohje Vantaa

Kysy tarvittaessa lisätietoja puh. 050 434 5271 tai laboratorio@mikrobioni.fi

Mikrobipintanäytteisiin käytettävät nesteputket säilyvät jääkaapissa säilytettyinä noin kuukauden. Mikrobien elatusalustat säilyvät noin kuukauden valmistuspäivämäärästä. Laboratoriomme huolehtii tarvikkeita toimittaessaan, että elatusalustat ovat käyttökelpoisia ilmoittamananne näytteenottopäivänä tai -päivinä. Alustoja voi säilyttää myös huoneenlämmössä, mutta silloin on huolehdittava, etteivät ne pääse kuivumaan.

Putket ilmasta otettaviin VOC-näytteisiin säilyvät noin kaksi viikkoa lähetyksestä. Putket on hyvä säilyttää poissa lämmön ja hajulähteiden lähettyviltä.