Kuulun siihen lääkäreiden ikäpolveen, joka ei opiskeluaikoina tiennyt mitään sisäilmasta tai sisäilman mikrobien terveysvaikutuksista. Kuulin sanan sisäilman ensimmäisen kerran pohjoismaisessa työturvallisuuden kokouksessa Tanskassa (indeklima tanskaksi) joskus 1980-luvun alussa.
Väitöskirjani, joka valmistui 1990-luvun alussa, käsitteli maanviljelijöihin ja teurastamotyöntekijöihin eläimistä ihmisiin mahdollisesti siirtyä mikrobeja. Kun siirryin Kuopioon työterveyslaitokselle ylilääkäriksi 1993, tehtäviin kuului myös Kuopiossa sijaitsevan mikrobiologisen laboratorion lääketieteellinen tukeminen. Kyseinen laboratorio oli 1980-luvulta tehnyt ansiokasta tutkimus- ja palvelutyötä työympäristöjen, etenkin maatalouden mikrobien tutkimuksessa. Monista syistä johtuen rakennusten homeet räjähtivät kuumaksi aiheeksi samoihin aikoihin 1990-luvun alun laman myötä.
Yhtäkkiä huomasin olevani homeboomin ytimessä. Teimme tutkimusta työpaikoilla, tutkikin homesairastuneita ihmisiä KYS:n työlääketieteen poliklinikalla, teimme työpaikkaselvityksiä ja rakensimme hyvät yhteistyösuhteet THL:n edeltäjän eli Kansanterveyslaitoksen tutkijoihin. Siellä tapasin myös ensimmäisen kerran Teijan ja Helenan. Olin myöhemmin Teijan väitöskirjan ohjaaja. Olen ollut onnekas, sillä olen saanut olla mukana monissa hankkeissa niiden alusta saakka. Työterveyslaitoksen Kuopion mikrobiologisen laboratorion pystyttäjän ja pitkäaikaisen johtajan Marjut Reimanin kanssa kirjoitimme ensimmäisen suomenkielisen kosteusvaurioita käsittelevän kirjan. Sain olla mukana heti alusta lähtien, kun Helmi Kokotti käynnisti rakennusalan asiantuntijoiden koulutusta, josta myöhemmin on muodostunut mm. rakennusterveysasiantuntijakoulutus.
Työterveyslaitoksella käännettiin ruotsalainen Kjell Anderssonin kehittämä sisäilmastokysely suomeksi 1990-luvun puolessa välissä ja käytimme sitä heti käännöstyön valmistuttua monissa omissa ja työterveyshuoltojen tekemissä selvityksissä. Kirjoitimme Työterveyslaitoksella työskentelevän arkkitehti Eero Palomäen kanssa ensimmäisen kaikkia sisäilman terveysvaikutuksia käsittelevän kirjan vuonna 2000. Siirryin Työterveyslaitokselta vuonna 2005 Atria Suomen johtavaksi työterveyslääkäriksi, myöhemmin Metson vastaavaksi lääkäriksi Jyväskylään ja vuonna 2008 täyspäiväiseksi yrittäjäksi. En kuitenkaan jättänyt sisäilma-asioita, vaan jatkoin kouluttamista, sisäilmakyselyjä ja konsultointia.
Kun Teija ja Helena olivat perustaneet Mikrobionin, tulin mukaan oman yritykseni Tarmo ja Terveys Oy:n kautta vuonna 2012. Siirsimme sisäilmakyselyt Mikrobionin kautta tehtäviksi ja
olen vastannut kyselyjen lausumisesta ja niihin liittyvistä tukitoimista kuten palautustilaisuuksista. On hienoa työskennellä tutkijataustaisten Teijan ja Helenan kanssa. Arvostamme kaikki laatua, palvelumme oikeellisuutta ja sitä, että vastaamme totuudenmukaisesti asiakkaidemme tarpeisiin. Nämä ovat tärkeitä asioita tässä totuuden jälkeisessä maailmassa, jossa ristiriitaisia, huonosti perusteltuja ja totuuteen perustumattomia käsityksiä on aikaista enemmän. Minulle Mikrobioni ei ole yritys tai työpaikka, minulle Mikrobioni on paikka, jossa hengitän pyrkimystä totuuteen.
